Eilen otettiin paikallaoloa toisten koirakkojen ottaessa luoksetuloja. Yksi otti myös pk-noudot narupallolla. Pysyi hyvin. Eteenmenossa esine oli viety ennen treeniä ilman koiraa. Ok. Sivullaolo ja seuruutusta kahden ihmisen tehdessä häiriötä erilaisilla pyrähdyksillä, ja kiljahduksilla. Toljotus herpaantui kerran.

Tänään otimme sitten janatreeniä. Metsäaukiolla lepäili poro, ja tottakai sain heti oivan ajatuksen - se pitää saada jotenkin kulkemaan jäljen päältä. Tein ensin sadan metrin jäljen, jossa kolme lähetyskohtaa. Kahdessa oli keppi palkkana kymmenisen metrin päässä, ja yhdessä se oli heti janan päässä. Hain koiran autosta tavallisessa remmissä, ja lähdimme hiljakseen hätyttelemään poroa. Koira oli todella jännittynyt, mutta pystyi kuitenkin ottamaan kontaktin käskystä, no okei, pienen muistutuksen jälkeen. Poron ahdistelu onnistui, ja se ei olisi oikeastaan paremmin voinut kulkeakkaan jäljen päältä. Kävimme vielä nuuskuttelemassa poron tuoretta makuujälkeä seku vain. Janalähetykset onnistuivat hyvin, ensimmäinen jopa aivan loistavasti. Kaikki lähetykset tapahtuivat 30 m päästä. Poron haju ei haitannut "etsi jälki" -käskyn jälkeen, mutta lähetyspaikoille siirryttäessä se selvästi aina imutti porotusta sieraimiin.

Pienen tauon, ja toiseen paikkaan siirtymisen, jälkeen tein yhden janalähetyksen muutaman metrin päästä. Oho, koira meni tohinalla jäljestä yli pari metriä ennen kuin käännähti jäljelle takaisin. En sitten jaksanut ottaa uusiksi, kun mäkäriä oli niin maan hirmuisesti! Tietääpä taas mitä harjoitella eli, että jälki voi ollakin ihan siinä edessä...