Kolme kapeaa kaistaletta. Jokaisessa yksi esine etualalla. Ensimmäisessä ja toisessa koira kävi vauhdilla perällä, mutta tuli sieltä sitten saman tien takaisin etualalle, ja nappasi esineet. Kolmannessa lähetyksessä olimme lähetyspisteessä pitempään kuin tavallisesti. Odotin, että koira selvästi veti hajuja nokkaan, ja vasta sitten päästin lähtemään. Stoppasi välittömästi esineen kohdalla. Yleensähän sitä tulee vain tuotua koira siihen, ja samantien lähetettyä...että tämmöinen hyvin perusjuttu on näköjään jäänyt huomioimatta ruutua treenatessa.

Illalla vielä peltojälki, jossa paljon kulmia ja kiemuroita. Makupaloja siellä täällä, ei esineitä. Jälki meni pellolta tiivispohjaiselle savitielle, lyhyen tiepätkän jälkeen jälki meni takaisin pellolle. Tein tiepätkän, koska siinä oli tuoreita hevosen jälkiä (hevoset tulivat meitä vastaan). Ajettiin tuoreeltaan. Kiemurat meni tosi hyvin, myös muutama kulma. Loput kulmat koira jäljesti menemällä koiran mitan yli, mutta kuitenkin välittömästi kääntyen takaisin jäljelle oikeaan suuntaan ilman sen kummempia tarkennuksia. Yritin olla hidastelematta tms. kulmissa, päinvastoin annoin löysää.

Ennen kuin jälki kääntyi tielle meni se tien suuntaisesti jonkin matkaa. Tielle meni 90-kulma. Kulmassa koiralla meni ihan pasmat sekaisin. Sen mielestä jälki ei kerta kaikkisesti voinut jatkua tielle, ja siinä se pyöri ja hyöri lyhyellä liinalla. Merkkitikkukin tuli ilmaistua. Koira näytti yllättäen jo ehkä luovuttavan (???) koko homman ja seisoskeli "kiusaantuneena". En kerennyt alkaa siinä vielä käskyttämään, kun näin hevosten tulevan takaisin. Käskin koiran istua ratsukoiden ohittaessa meidät. Sitten lähetin koiran tielle kuin uudelle jäljelle. Tieosuus meni muuten ihan siedettävästi, mutta kulmissa oli kamalaa haparointia.

Teinkin uuden, lyhyen jäljen samaiselle tielle siten, että se lähti pellolta, ja meni suoraan tielle (2m pellolla). Tie mentiin yli, ja tien toisella laidalla jälki kääntyi tiensuuntaisesti, kunnes tuli suorakulma, ja käytiin pellolla pieni mutka jne. Jälki kävi kolme kertaa tiellä. Juuri ennen lähetystä auto ajoi vielä ohi.. Alun 2m peltopätkän jälkeen koira oli ihan varma, että jälki kääntyy siitä pellon suuntaisesti, lopulta se suostui uskomaan, että tielle se menee. Olihan se melko epävarman näköistä menoa, ja sain kyllä pysähdellä useamman kerran. Kahdessa tiekulmassa koira ilmaisi merkkikepin jälkeä etsiessä.

Täytyy lisää tehdä tämmöisiä. Metsässähän tielle meneminen ei ole ollut mikään ongelma.

Täysmittainen ruutu. Kolme esinettä ihan etulinjan tuntumassa. Neljäs esine oli kaljapullo, jonka siirsin mukamas ruudusta pois eli etulinjalle. Ensimmäisessä lähetyksessä koira lähti 90-asteeen kulmassa vasemmalle. Karjaisin sen välittömästi pois, vaikka esinettähän se meni hakemaan. Toisella lähetyksellä koira lähti suoraan eikä rynninyt juurikaan yli esineestä, vaan löysi sen hyvin.

Seuraavalla esineellä koira juoksi ensin 20 m eteenpäin, kunnes pyörähti takaisin etulinjalle. Sieltä nousi se kaljapullo. Lähetin uudestaan samasta paikkaa, ja oikea esine nousi todella hyvin - koira juoksi suoraan esineelle, joka oli viistossa meistä. Eli tällä kertaa se todellakin käytti nokkaa jo lähetyksessä! Neljäs esine nousi myös hyvin.

Lyhyt peltojälki monella kulmalla ja muutamalla kaarella. Makupaloja siellä täällä. Ajettiin tuoreeltaan. Meno oli varmaa, ja kulmatyöskentely hyvää. Yhdestä kulmasta koira meni noin metrin yli, mutta muut kulmat mentiin joko tarkalleen jäljen mukaisesti tai sitten koira pysähtyi kulmassa, ja päätä kääntämällä tarkisti oikean suunnan.

Metsälenkin lomassa tein suikaleen. Etualalle keppi. Komeasti koira veti perälle asti. Siellä se pyöri ja hyöri, välissä kävi puolessa välissä asti. Kutsuin sen takaisin. Tuli heti, mutta eipä tainut olla nokka auki. Uusintalähetyksellä taas perälle. Aikansa se siellä etsiskeli, kunnes sitten luovutti, ja tuli etualalle. Ja siitähän se sitten sai hajun.

Tein heti perään uuden suikaleen. Taas veti kauhealla tohinalla perälle asti. Tällä kertaa koira tuli etualalle melko nopeasti, ja sai hajun. Pienen leikkituokion jälkeen käskin koiran istua naama ruutuun päin ja vein kepin etualalle. En siis käynyt laisinkaan perällä. Malit ovat tosi viisaita - eikä Pimu tee poikkeusta: jos vain mahdollista, niin vielä vähän vauhdikkaammin juoksi perälle. Tuli se sentäs heti takaisin, ja noukki kepin. Eiköhän se kuitenkin tästä, pitää vaan tehotreenata.

En kirjoita enää tottistreeneistä, jos ei ole jotakin erityistä kerrottavaa.

1,5h, 500m, kulmia, kaaria, 5 keppiä. Vain keppikohdat merkattu. Kepeistä patukkapalkka. 

Jana ok. Kolme ensimmäistä keppiä ilmaistiin upeasti, ja jälkeä ajettiin hyvin. Muutaman kerran koira tarkasti jälkeä noin metrin säteellä. Sitten tuli sykerökohta, ja koira hukkasi jäljen mallikelpoisesti. Jälki löytyi kyllä ihan hyvin, ja koira oli aktiivinen, mutta tosiaan tuo sykerö ohitettiin kokonaan, ja koira nosti jäljen seuraavalta suoralta, joka siis oli liian lähellä edellistä suoraa - siis jotenkin näin: I <--->I.

Jäljen löydyttyä ajo jatkui tarkasti - vai pitäisikö sanoa näennäisen tarkasti. Koira näytti kyllä ajavan tiiviisti ja tarkasti jälkeä, mutta jostain syystä meni neljännestä kepistä yli. Pysähdyin, jolloin koira parin sekunnin kuluttua hoksasi kepin tyyliin "oi perkules, tuossahan on keppi, jee!!". En sitten muistanut kokeilla uutta tekniikkaa eli sitä käskytys maahan, ja keppi etiäpäin jne. Jälki loppui neljänteen keppiin, koska en itse muistanut, että viideskin olisi ollut siellä...prkle.

Neljä suikaletta 10x50. Jokaisella suikaleella yksi esine etualalla. Kahdessa pysähdyttiin seinään, kahdessa käväistiin perällä asti. Koiran mielestä palautuksen pystyi tekemään ihan hyvin ravilla näin lyhyellä palautusmatkalla.